Oletko havahtunut siihen, että yhä useammin aamulla herätessäsi muistat, kuinka levotonta unta taas viime yönä näitkään?
Unien asiantuntijat ympäri Eurooppaa ovat raportoineet, kuinka ihmiset eri maista kertovat nyt näkevänsä vilkkaita unia tai painajaisia enemmän kuin normaalisti, sanoo Uniklinikan professori Markku Partinen.
Unien näkemisen lisääntyminen ei kuitenkaan ole välttämättä huono asia. Unien aikana ihminen prosessoi ja käsittelee tapahtumia ja tunteita, sanoo Partinen.
– Tämä voisi liittyä pelkoihin tai ahdistukseen. Emme vielä tiedä, mutta voisi olettaa, että ihmisillä, joilla on muutoinkin taipumusta ahdistua tai huolestua asioista, vilkkaat unet ovat nyt lisääntyneet.
Pandemiaunista on kirjoitettu myös kansainvälisissä medioissa. BBC:n haastattelussa Harvardin yliopiston professori Deirdre Leight Barrett arvioi, että unet saattavat johtua esimerkiksi siitä, että ihmiset nukkuvat nyt enemmän. Toinen syy voi Barrettin mukaan olla se, että unia muistaa paremmin, kun herää ilman herätyskelloa.
Myös elämänmuutokset saavat Barrettin mukaan ihmiset näkemään unia. CNN on myös spekuloinut, mistä pandemiaunet voivat johtua.
Syitä ei kuitenkaan vielä tiedetä. Partisen mukaan unien näkemisen yhteyttä vallitseviin poikkeusoloihin ryhdytään selvittämään kansainvälisellä kyselytutkimuksella touko-kesäkuussa.
Painajaisia ei pidä pelästyä
Twitterissä outoja unia on jaettu esimerkiksi hashtagilla #PandemicDreams. Ihmiset kertovat näkevänsä unia esimerkiksi tsunameista, pelottavista eläimistä, väärään etäpalaveriin päätymisestä.
Partinen kertoo, että eräs asiakas esimerkiksi kertoi hänen koiransa katsoneen unessa omistajaansa jotenkin kierosti. Tilanne oli ahdistava, ja teki unennäkijälle epäluuloisen olon siitä, pitääkö koira hänestä oikeasti.
– Kun nyt kuuntelee uutisia eri lähteistä, niin viestintä on jossakin määrin sekavaa. Ihmisille tulee ehkä epäluuloa, joka voi heijastua unessa, kuten tässä tapauksessa.
Varsinkin kriisien käsittelemiseen saattaa liittyä unien näkemistä, unettomuutta tai painajaisia. Jossakin määrin painajaisten näkeminen on Partisen mukaan aivan tavallista, eikä satunnaisia painajaisia tarvitse pelästyä.
Tavallisia unihäiriöitä ovat painajaisten lisäksi esimerkiksi unissaan puhuminen, kävely tai muu touhuaminen, sanoo Coronarian unilääkäri Henri Tuomilehto. Jos häiriöön taipuvaisella henkilöllä on univajetta, nämä oireet saattavat tulla esiin.
Keikumme valveilla pidempään, nukumme myöhempään
Erityisesti vaikeina aikoina palautumiseen pitäisi erityisesti panostaa, sanoo unilääkäri Tuomilehto. Urheilulaitteista tunnetun Polarin data kertoo, että suomalaiset nukkuvat nyt 10 minuuttia pidempään kuin vuosi sitten. Ylen haastattelussa UKK-instituutin johtaja arvioi, että laitteiden käyttäjät ovat aktiivisia, eikä muutos välttämättä ole samanlainen kaikkien suomalaisten kohdalla.
Unilääkäri Tuomilehto ei usko, että suomalaiset olisivat poikkeusolojen aikana käyttäneet esimerkiksi työmatkoissa säästettyä aikaa juuri nukkumiseen.
– Jos hyvä uni ei kuulu elämäntapoihin, niin tokkopa se siitä paranee silloin, kun elämässä tulee kriisejä, ja asiat painavat mieltä. Vaikka monella olisi hyvä tilaisuus panostaa itseen, on iso vaara, ettei sitä tehdä nytkään.
Kevään aikana ihmisten nukkumistottumukset ovat kuitenkin saattaneet muuttua.
Professori Partisen mukaan Norjassa tehdyn selvityksen mukaan monelle on kehittynyt poikkeusolojen aikana niin sanottu sosiaalinen jetlag, eli sosiaalinen aikaero.
Vuorokausirytmi on siis siirtynyt myöhemmäksi; herätään myöhemmin ja vastaavasti käydään nukkumaan aiempaa myöhemmin. Tämä voi johtua esimerkiksi siitä, ettei monella kulu työmatkoihin aikaa, kun töitä tehdään kotoa käsin. Sama ilmiö on havaittavissa myös Uniklinikalla, sanoo Partinen.
– Jos voi myös nukkua pidempään, ja saa nukuttua tarpeeksi, kauhean suurta haittaa tästä ei ole.
Unilääkäri Tuomilehto muistuttaa unen tärkeydestä poikkeuksellisina aikoina. Uni on fysiologiaa, ja ihmisen tärkein energian lähde, hän sanoo.
– Uni mahdollistaa sen, että älli leikkaa ja ollaan aikaasaavia. Moni ihminen ei sitä ymmärrä, ja sitten ihmetellään, kun aamulla väsyttää, ja sitä selitellään muilla asioilla.
Nyt tulisikin Tuomilehdon mukaan levätä, jotta olisimme iskussa sitten, kun poikkeusolot loppuvat ja yhteiskunnan uudelleenrakentaminen alkaa.
– Kun ajat ovat tiukat, kannattaa omaan palautumiseen panostaa. Sitten, kun aika on, oltaisiin valmiita iskuun ja saataisiin yhteiskunta taas rullaamaan.
Lue seuraavaksi: Miksi unessa ei koskaan pääse perille ja kännykkä on aina mykkä? Unien terveysvaikutukset yhä osin mysteeri myös tutkijoille
Oletko sinä nähnyt levottomia unia, ja jos, niin millaisia? Keskustelu on auki maanantaihin klo 23:een asti.